Asuminen ja yhteisöt

Elävät kaupunginosat tarjoavat mahdollisuuden hyvään ja aktiiviseen elämään, joka perusta on turvallinen ja viihtyisä asuminen sekä kaupunkitila. Hyvä suunnittelu ja sujuva liikkuminen takaavat toimivan arjen. Innostava, laadukas ja monipuolinen kulttuurielämä on keskeinen osa kaupungin elinvoimaa ja viihtyisyyttä sekä olennainen osa hyvinvointia. Kulttuurilla ja taiteella on tärkeä rooli yhteisöllisyyden ja mielenhyvinvoinnin edistäjänä ja osallisuuden kokemusten tuottajana. Valtuustokaudella Helsingissä on valmisteltu taide- ja kulttuurivisio, joka ulottuu vuoteen 2030.
SDG-tavoite 11: Kestävät kaupungit ja yhteisöt

Asumisen hinta jatkaa kasvua

Helsingissä SDG-tavoite 11 (kestävät kaupungit ja yhteisöt) toteutuu monin osin, mutta huomiota tulisi erityisesti kiinnittää kohtuuhintaisen asumisen mahdollistamiseen, segregaation ehkäisyyn ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksiin. Helsingin väestö kasvaa ja asuntorakentaminen on pysynyt viime vuodet ennätyksellisellä tasolla.

Asuinalueiden kehittäminen jatkuu sekä uusien alueiden rakentamisena, että olemassa olevien alueiden kehittämisenä. Asuntorakentaminen on voimakasta Kalasatamassa, Jätkäsaaressa, Kruunuvuorenrannassa, Kuninkaantammessa sekä Pasilassa.

Myös asumisen hinnat jatkavat edelleen kasvuaan, mikä on haaste kohtuuhintaisen asumisen toteutumiselle. Helsinki aikookin kehittää kohtuuhintaisen asumisen toteutumisen analysointiin mittariston, joka mittaa tulojen ja asumismenojen suhdetta.

Eriytymisen eli segregaation ehkäisy

Helsingin kaupunki pyrkii olemaan asuinalueiden eriytymisen eli segregaation ehkäisyn eurooppalainen malliesimerkki ja on tässä tavoitteessa kohtalaisen hyvin onnistunutkin. Helsinkiä on pidetty kansainvälisesti vertaillen suhteellisen lievän segregaation kaupunkina, mutta myös Helsingissä on merkkejä huolestuttavista kehityspiirteistä.

Vaikka mikään kaupunginosa ei ole heikentynyt absoluuttisesti, hyväosaisimmilla alueilla hyvinvointikehitys on ollut muita alueita nopeampaa, ja tämä on kasvattanut eroja. Samanaikaisesti huono-osaisuus on muuttunut aiempaa monikerroksisemmaksi eli esimerkiksi pienituloisuus, työttömyys ja alhainen koulutustaso kasautuvat aiempaa selkeämmin samoille alueille. Sosioekonomisesti heikoimmat alueet sijaitsevat pääosin itäisessä ja koillisessa Helsingissä.

Erot näkyvät alueellisesti eriytyneinä palvelutarpeina

Myös etninen eriytyminen on Helsingissä kansainvälisesti vertaillen suhteellisen lievää, esimerkiksi Tukholmaan tai Kööpenhaminaan verrattuna. Eriytymisen jyrkkenemistä on kuitenkin viimeisen 10 vuoden aikana havaittavissa. Maahanmuuttajien ja heidän Suomessa syntyneiden lastensa osuus Helsingin väestöstä on kasvanut huomattavasti 2000-luvulla ja samalla yksittäisillä osa-alueilla on tapahtunut suuriakin muutoksia väestörakenteessa.

Alueelliset erot väestön sosioekonomisessa rakenteessa heijastuvat sairastavuudessa ja koetussa hyvinvoinnissa havaittaviin eroihin. Tämä näkyy alueellisesti eriytyneinä palvelutarpeina. Myös koulujen ja päiväkotien oppilas- ja lapsirakenteissa on huomattavia alueellisia eroja.

Lisäksi alueelliset erot heijastuvat koettuun turvallisuuteen. Eriytymiskehityksellä on tutkimusten mukaan vaikutuksia myös muuttovalintoihin sekä asuntojen hintojen ja koulujen oppimistulosten eriytymiseen. Kaupungin sisäinen muuttoliike voi voimistaa eriytymiskehitystä, mikäli asunnonvaihtajat alkavat tehdä valintojaan korostetusti alueiden ominaisuuksien perusteella, toisia alueita suosien ja toisia karttaen.

Helsinki seuraa alueiden sosioekonomista kehitystä summaindeksillä, johon on summattu vähän koulutettujen, työttömien ja pienituloisten osuus (kuva 31). Kaupungin keskiarvo on summain-deksilukuna 100. Jos indeksin arvo ylittää sadan, alue on sosioekonomisesti kaupungin keskita-soa heikompi, ja vastaavasti alle sadan jäävillä alueilla sosioekonominen rakenne on kaupungin keskitasoa parempi. Sosioekonomisesti heikoimmat alueet sijaitsevat pääosin kerrostalovaltaisil-la alueilla esikaupunkivyöhykkeellä. Heikoimmat alueet ovat jonkin verran etääntyneet kaupungin keskiarvosta 2010-luvun aikana. Erityisen selvästi tämä näkyy, jos ajallista muutosta tarkastel-laan vuodesta 2000 asti. Sosioekonomisesti heikoimpien alueiden ryhmässä osalla alueista tilan-ne on pysynyt ennallaan ja osalla jäänyt selvästi kaupungin keskitasosta jälkeen. Muutamilla alueilla, kuten esimerkiksi Myllypurossa, sosioekonominen rakenne on puolestaan kohentunut runsaan lisärakentamisen tuoman väestönlisäyksen seurauksena.
Helsingin sosioekonominen summaindeksi 05/2020. (Tilastokeskus, summaindeksi: Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot). Indeksiin on summattu vähän koulutettujen, työttömien ja pienituloisten osuus. Koulutustieto vuodenvaihteesta 2018/2019, työttömyysprosentti vuodenvaihteesta 2017/2018 ja tulotieto vuodelta 2017.

Kaupunkiuudistus


Positiivinen muutos lisää hyvinvointia ja saa aikaan kestävää kasvua. Kaupunkiuudistuksen tavoitteena on sekä säilyttää että kehittää omaleimaisia, elinvoimaisia ja kiinnostavia asuinalueita.

Lue lisää

Omaleimaisia, elinvoimaisia ja kiinnostavia asuinalueita

Helsingin kaupunkistrategian myötä vanhojen alueiden täydennysrakentamisen merkitys ja arvo täysin uusien asuinalueiden rinnalla on kasvanut viime vuosien aikana. Positiivinen muutos lisää hyvinvointia ja saa aikaan kestävää kasvua kaupungille.

Helsinki on kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä. Kestävä kaupunkikehitys tarkoittaa Helsingissä energiatehokasta, tiivistä kaupunkia, jota rakennetaan raideyhteyksien varaan ilmastoviisaasti ja kiertotaloutta hyödyntäen. Se tarkoittaa myös sosiaalisesti kestävää kaupunkia, jossa asuinalueiden eriytyminen pysäytetään aktiivisella kaupunkiuudistuksella.

Helsinki käynnistää uudenlaisen poikkitoimialaisen kaupunkiuudistuksen mallin, jonka pilottialueiksi on valittu Malminkartano-Kannelmäki, Malmi sekä Mellunkylä. Näillä alueilla rakennettu ympäristö on merkittäviltä osin tullut elinkaaressaan vaiheeseen, jossa uudistaminen on ajankohtaista. Valintaan vaikutti lisäksi alueiden sijainti hyvien raideyhteyksien varrella.

Kaupunkiuudistuksen tarkoitus on kohentaa asuinalueiden viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta kokonaisvaltaisesti yli toimialarajojen sekä mahdollistaa laadukas täydennysrakentaminen.  Kaupunkiuudistus on työkalu, jolla Helsinki pyrkii toteuttamaan tätä strategista tavoitetta ja näin mahdollistaa kaupunginosien tasavertaisuuden ja hyvinvoinnin. Kaupunkiuudistuksen tavoitteena on sekä säilyttää että kehittää omaleimaisia, elinvoimaisia ja kiinnostavia asuinalueita, jotka tarjoavat erilaisia vaihtoehtoja asumiseen, ulkoiluun ja viihtymiseen.

Onnistumiset

  • Kaupunkiuudistus-mallin kokemukset ja leviäminen uusille alueille.
  • Helsinki on yleisesti onnistunut kohtuullisen hyvin eriytymiskehityksen torjumisessa. 

Kehityskohteet

  • Kaupungin kasvu uhkaa lähiviheralueita, jotka ovat erityisesti heikossa asemassa oleville tärkeitä.
  •  Asumisen hinta kasvaa jatkuvasti Helsingissä.
  • Alueiden väliset erot ovat kasvaneet ja etninen eriytyminen on jyrkentynyt viimeisen 10 vuoden aikana. 

Teemaan liittyviä kaupunkitasoisia ohjelmia ja julkaisuja