Digitalisaatio

Helsinki aloitti vuonna 2019 kunnianhimoisen digitalisaatio-ohjelman, jonka avulla kaupunki parantaa palvelujaan ja uudistaa toimintaansa monin tavoin. Muutokset liittyvät paitsi uusiin teknologioihin, myös kehittämisen kulttuuriin, organisoitumiseen, johtamiseen ja henkilöstön osaamiseen.

Helsinki haluaa olla toiminnassaan yhä asiakaslähtöisempi ja ketterämpi, sekä hyödyntää dataa palveluissaan ja päätöksissään. Digitalisaatio voi edistää monella tapaa kestävän kehityksen tavoitteita ja tarjota uusia ratkaisuja sekä lisätä ihmisten osallistumismahdollisuuksia.

Toisaalta digitalisaatio voi myös lisätä eriarvoisuutta. Digisyrjäytyminen on tunnistettu kasvavaksi ongelmaksi. Syrjäytyminen ja osallisuudesta paitsi jääminen voi kohdata kaiken ikäisiä ihmisiä. Koronapandemia toi vahvasti esiin juuri vanhojen ihmisten vaaran joutua digisyrjäytyneiksi. Kun palvelut siirtyivät etäyhteyksien päähän ja kaikenlainen asiointi piti hoitaa netin välityksellä, jäi merkittävä osa vanhoista ihmisistä vaille mahdollisuuksia osallistua edes oman elämänsä hallintaan.

Saavutettavuuteen panostetaan

Helsingissä onkin panostettu paljon digiosaamisen kasvattamiseen ja digitaalisten palveluiden laatuun, jotta kaikilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet palveluiden käyttöön. Lisää panostusta tarvitaan kuitenkin erityisesti ikäihmisiin ja myös laitteiden saatavuuteen tulee kiinnittää huomiota kaikkien ikäryhmien osalta.

Myös saavutettavuus on tärkeä näkökulma. Saavutettavat digitaaliset palvelut ovat helppokäyttöisiä kaikille käyttäjille, myös ikääntyneille ja eri tavoin toimintarajoitteisille ihmisille. Kun saavutettavuus on huomioitu, mahdollisimman monet ihmiset voivat käyttää digitaalisia palveluita itsenäisesti.

Helsingin tavoitteena on pyrkiä digitaalisten palveluiden saavutettavuudessa vähintään WCAG-ohjeistuksen mukaiseen AA-tasoon. Jokaisesta kaupungin digitaalisesta palvelusta löytyy siirtymäajan jälkeen saavutettavuusseloste. Selosteessa kerrotaan, miten hyvin verkkosivusto tai sovellus vastaa saavutettavuusvaatimuksia ja miten voi antaa saavutettavuuspalautetta kaupungille tai valvontaviranomaiselle.

Asukkailla mahdollisuus hallita kerättäviä henkilötietoja

Helsinki on yksi eniten dataansa avannut kaupunki maailmassa. Avointa dataa voidaan hyödyntää vaikkapa tutkimuksessa tai uusien palvelujen luomisessa. Avoimen datan ja rajapintojen avulla palveluja voivat innovoida myös yritykset ja yhteisöt, sen sijaan että kaupunki keksisi ja tuottaisi kaiken itse.

Kaupunki määrittää datan ja tekoälyn käytölle eettiset periaatteet. On tärkeää, että jokainen tietää, millaista informaatiota Helsingillä hänestä on, ja voi vaikuttaa siihen, miten kaupunki sitä käyttää. Helsinki käyttää dataa vastuullisesti kaupunkilaisten luvalla, kaupunkilaisten hyväksi.

OmaData on henkilötietojen hallinnan periaate, jonka mukaan ihmisillä on oltava mahdollisuus hallita, hyödyntää ja luovuttaa eteenpäin heistä kerättäviä henkilötietoja. Helsinki haluaa kehittää omia OmaData-kyvykkyyksiään.

OmaData-kyvykkyyksillä luodaan tietä kohti reilua, kestävää ja hyvinvoivaa digiyhteiskuntaa, jossa henkilötiedon jakaminen ja hyödyntäminen perustuvat luottamukselliseen suhteeseen ihmisten ja organisaatioiden välillä. Datan käyttö fiksulla tavalla mahdollistaa myös sen, että dataa ja analytiikkaa hyödyntämällä kaupunki voi tuottaa kaupunkilaisille tehokkaammin yksilöllisiä ja kohdennettuja palveluja ennakoivasti silloin, kun he niitä tarvitsevat.

Näiden tavoitteiden edistämiseksi Helsinki on liittynyt kansainväliseen MyData Global -verkostoon.