Elinkeinot ja innovaatiot

Helsingin elinvoiman tärkein edellytys on hyvin toimiva kaupunki. Laadukkaat palvelut, puhtaus, saavutettavuus, turvallisuus, elävyys, tasa-arvo ja muut kaupunkilaisten elämänlaatua lisäävät asiat muodostavat kilpailukyvyn peruskallion. Jokainen Helsingin kaupungin toimiala ja yksittäinen työntekijä vaikuttaa päivittäisellä työllään kaupungin elinvoimaan. Helsingissä ollaan monelta osin pitkällä SDG-tavoitteiden 8 (ihmisarvoista työtä ja talouskasvua), 9 (kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja) ja 11 (kestävät kaupungit ja yhteisöt) edistämisessä. Helsingin talous ja kilpailukyky on vahvaa ja Helsinki panostaa tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä yrityspalveluihin monin eri tavoin.
SDG-tavoite 9: Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja
SDG-tavoite 11: Kestävät kaupungit ja yhteisöt
SDG-tavoite 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua

Toimialarakenne palveluvaltainen

Helsinki hyödyntää pitkän aikavälin elinkeinopolitiikassaan toimivan kaupungin mahdollisuuksia ja vahvuuksia. Kaupungin pysyvänä tehtävänä on kehittää yritysten toimintaympäristöä, edistää helsinkiläisten työllistymistä ja mahdollistaa kestävä ja osaamiseen perustuva taloudellinen kasvu.

Elinkeinopolitiikan kolmeksi painopisteeksi on määritelty seuraavat: kansainvälisesti houkutteleva Helsinki, osaavan työvoiman kaupunki sekä alusta uudelle ja kasvavalle liiketoiminnalle.

Helsingin yritysmäärä kasvoi vuosina 2013–2019 10,1 prosenttia. Samaan aikaan koko maan yritysmäärä kasvoi 2,8 prosenttia. Yritysten henkilöstömäärä kasvoi Helsingissä vuosina 2013–2019 yhteensä 14,9 prosenttia ja koko maassa 3,5 prosenttia. 

Helsingissä toimialarakenne oli voimakkaan palveluvaltainen, sillä liki 88,2 prosenttia Helsingin yrityksistä operoi palvelualoilla vuonna 2019.  Helsingin merkitys niin pääkaupunkiseudun kuin koko Suomen elinkeinotoiminnalle on merkittävä. Helsinki muodostaa merkittävän yritystoiminta-alueen, joka tarjoaa mahdollisuuden innovoida, kehittää uutta sekä tehdä kannattavaa ja vakaata liiketoimintaa.

Koronapandemian vaikutus kaksijakoinen

Yritysten osalta koronapandemian vaikutus on kaksijakoinen. Niillä yrityksillä ja toimialoilla, joihin rajoitukset ovat eniten iskeneet, liikevaihto on pudonnut roimasti vuoteen 2019 verrattuna. Liikevaihdon ja myynnin vähentyminen on osunut suoraan työpaikkoihin sekä kaupungin työllisyyteen.

Erityisesti ravitsemus- ja majoitustoiminta, taiteen, viihteen ja virkistyksen sekä erikoiskauppa ovat kärsineet voimakkaasti rajoitustoimista. Tämä on näkynyt niin vireille pantujen konkurssien määrän lievänä kasvuna kuin alitettujen yritysten vähyytenä. Toisaalta monella toimialalla on ollut kasvua, kuten rakentamisessa, päivittäistavarakaupassa sekä informaation ja viestinään alalla, mihin rajoitukset eivät ole kovin suuresti vaikuttaneet.

Yhteenveto Helsingin sekä koko Suomen elinkeinorakenteesta yritysten lukumäärän, henkilöstömäärän sekä liikevaihdon osalta vuonna 2019

Helsinki Lukumäärä Henkilöstömäärä Liikevaihto
Alkutuotanto 2,3 % 0,1 % 0,0 %
Jalostus 9,5 % 15,9 % 39,9 %
Palvelut 88,2 % 84,0 % 60,1 %
Koko maa Lukumäärä Henkilöstömäärä Liikevaihto
Alkutuotanto 20,9 % 3,5 % 0,6 %
Jalostus 17,7 % 31,7 % 41,9 %
Palvelut 61,4 % 64,8 % 57,5 %

Lähde: Tilastokeskus, Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto

Älykkään kaupungin kehitys ja innovatiivinen kokeilutoiminta

Helsinki on jatkanut ja laajentanut kokeilualustatoimintaansa. Yritykset voivat nyt ehdottaa uuden testbed.helsinki -sivuston kautta innovaatioyhteistyötä oman liiketoimintansa kehittämiseksi. Lisäksi kaupunki julkaisee sivustolla erilaisia haaste- ja kokeilukilpailuja, joiden avulla etsitään parhaita ratkaisuja.

Innovaatiokehitystä on tehty muun muassa älyliikenteeseen, ikäihmisten liikkumiseen, ilmanlaatuun, energiatehokkuuteen ja oppimisympäristöihin liittyen. Kaupungin toimialoilla työskentelee myös ns. innovaatioagentteja, joiden tehtävänä on helpottaa yritysten ja kaupungin yhteistyötä sekä etsiä uusia kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja erilaisiin kaupungin haasteisiin.

Helsingin älykaupungin yksi keskeinen innovaatioiden kehitysympäristö sijaitsee Kalasatamassa, jossa on kehitetty yritysten palveluita ja vahvistettu kaupungin toimialat ylittävää yhteistyötä. Alueen asukkaat ovat osallistuneet toimintaan ja ottaneet aktiivisesti käyttöön smart city-ratkaisuja, sekä kokeneet voivansa elää alueella kestävämpää arkea kuin aiemmissa asuinpaikoissaan.

Toimintaa laajennetaan alkaneessa jatkovaiheessa aiheittain myös muihin kaupunginosiin. Uutena teemana smart city- kehitykseen on noussut luonnonympäristön digitalisaatio sekä vihreän infrastruktuurin uudet ratkaisut, joihin liittyy myös kiinnostavia uuden liiketoiminnan mahdollisuuksia.

Vihreää kasvua ja kiertotalouden klusteriohjelma

Kaupunki haluaa edistää vihreän kasvun mukaista liiketoimintaa, jotta koronakriisin jälkeinen elpyminen tapahtuisi kestävän kehityksen mukaisesti. Helsingissä käynnistyy uusi kiertotalouden klusteriohjelma, jonka tavoitteena on synnyttää erityisesti rakentamiseen liittyvää kiertotalouden mukaista liiketoimintaa.

Osana koronakriisistä elpymistä perustetaan yliopisto- ja ammattikorkeakoulukampuksille myös uutta yrityshautomotoimintaa, jonka tavoitteena on synnyttää lisää TKI- ja opiskelijalähtöistä yrittäjyyttä ja työpaikkoja. Kestävyys ja positiivinen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ovat vahvistuvia ilmiöitä ja ajureita Helsingin kasvuyritysekosysteemissä, erityisesti opiskelijoiden ja nuorten keskuudessa.

Onnistumiset

  • Kalasataman onnistunut ja osallistava Smart City -pilotointi ja päätös toiminnan laajentamisesta
  • Helsinki käynnistää kiertotalouden klusteriohjelman osana kestävää elpymistä.

Kehityskohteet

  • Innovatiivisia hankintoja ei olla pystytty tekemään eikä erilaisia hankintamalleja hyödyntämään laajemmassa mittakaavassa.

Teemaan liittyviä kaupunkitasoisia ohjelmia ja julkaisuja