Ilmasto ja energia

Ilmastonmuutoksen hillintään on viime vuosina panostettu paljon ja päästöjen vähentämisen kannalta merkittäviä päätöksiä on tehty useille vuosille eteenpäin.
SDG-tavoite 13: Ilmastotekoja
SDG-tavoite 7: Edullista ja puhdasta energiaa

Helsingin päästöistä suurin osa tulee rakennusten ja liikenteen energiankäytöstä. Helsingin kasvihuonekaasupäästöt ovat vuodesta 1990 vähentyneet 26 prosenttia vuoteen 2019 mennessä. Merkittävimpiä syitä päästöjen vähentymiseen ovat kivihiilen korvaaminen maakaasulla energiantuotannossa ja sähkön päästökertoimen putoaminen.

Helsingin kasvihuonekaasupäärtöt ovat hiljalleen laskeneet 2000-luvun kuluessa. Päästöt vuonna 2019 olivat 2 611 000 tonnia CO2-ekvivalenttia.

Energy Challenge -haastekilpailulla etsittiin uusia ratkaisuja lämmitysjärjestelmään

Helsingin energiantuotanto pohjaa edelleen vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin ja sen vuoksi kaupunki käynnisti kansainvälisen Helsinki Energy Challenge -haastekilpailun. Kilpailun avulla etsittiin ratkaisuja, joiden avulla kaupungin lämmitysjärjestelmä saadaan kestäväksi.

Kaupungilla on nyt kilpailun tuloksena merkittävä määrä ratkaisuja, ja silmiä avaavia oppeja, jotka auttavat tekemään jatkopäätökset päästöttömän lämmitysjärjestelmän suhteen. Kilpailun opit ja ratkaisut auttavat paitsi Helsinkiä, myös muita kestäviä ja innovatiivisia ratkaisuja etsiviä kaupunkeja; Helsinki on sitoutunut jakamaan kilpailun ratkaisut ja opit kaikkien kaupunkien kanssa.

Helsinki on panostanut paljon rakentamisen päästöjen vähentämiseen

Lämmön tuotannon päästöjen vähentämisen lisäksi myös lämmön kulutuksen absoluuttista määrää täytyy pienentää. Tähän asti energiatehokkuustoimilla ollaan pystytty leikkaamaan kaupungin kasvusta johtuva kulutuksen kasvu, mutta jatkossa kulutusta pitää pystyä leikkaamaan vaikka kaupunki kasvaa.

Kaupungin omalle rakennuskannalle on asetettu ennätyksellisen tiukka energiaohjelma. Uudet toimitilat rakennetaan 30 prosenttia alle kansallisen energiatehokkuusnormin, kaikissa perusparannuksissa E-lukua leikataan yli 30 prosenttia, uudet asuinrakennukset rakennetaan A-energialuokkaan ja kaikkiin uusiin ja peruskorjattaviin rakennuksiin asennetaan teknisten mahdollisuuksien mukaan aurinkosähköjärjestelmä.

Lisäksi kaupunki on käyttänyt yli 4 miljoonaa euroa olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen. Uusiin ja peruskorjattaviin toimitiloihin ja palvelurakennuksiin pyritään valitsemaan päälämmitysjärjestelmäksi lämpöpumppu aina, kun se on taloudellisesti ja teknisesti mahdollista.

Käytönaikaisen energiankulutuksen tehostamiseksi kaikkiin kaupungin toimitilakiinteistöihin on asennettu energiankulutuksen seurantajärjestelmä ja seuraavaksi fokusoidaankin juuri käytönaikaisen energiakulutuksen pienentämiseen.

Yksityiselle uudelle rakennuskannalle on asetettu tontinluovutuksessa A-energialuokkavaatimus. Kaupunki on käynnistänyt Energiarenessanssi-toimintamallin, jonka tavoitteena on käynnistää vuosittain noin 350 energiaremonttia yksityisissä taloyhtiöissä.

Liikenteen päästöjen vähentämiseen tarvitaan vaikuttavampia toimia

Kaupunki on investoinut merkittävästi joukkoliikenteen parantamiseen muun muassa laajentamalla metroverkkoa ja raidelinjoja rakentamalla. Kaupungilla on käynnissä myös pyöräliikenteen edistämisohjelma, jossa pyritään kasvattamaan pyöräilyn kulkumuoto-osuutta muun muassa pyöräilyn olosuhteita parantamalla.

Kaupungin omassa käytössä olevat henkilöautot tullaan sähköistämään seuraavan viiden vuoden aikana ja HSL sähköistää tavoitteellisesti omaa kalustoaan. Kaupungin tontinluovutusehdoissa vaaditaan nykysääntelyä tiukempaa sähkölatauspaikkojen rakentamista.

Liikenteen päästötavoitteeseen pääseminen edellyttää kuitenkin lisätoimia ja yhteistyötä alueellisesti ja yhdessä valtion kanssa.

Epäsuorien päästöjen merkitys

Alueella syntyvien päästöjen lisäksi on tärkeää tarkastella myös alueen epäsuoria päästöjä, sillä ne kasvattavat Helsingin päästöjä noin kaksinkertaiseksi. Epäsuorilla päästöillä tarkoitetaan niitä päästöjä, jotka syntyvä Helsingin alueella käytettyjen, mutta muualla tuotettujen palveluiden ja tuotteiden valmistamisesta.

Suurimmat päästöt muodostuvat rakennusmateriaaleista ja ruoan tuotannosta. Ruoan tuotannon päästöjä kaupunki on pienentänyt muun muassa asettamalla ruokapalveluille tavoitteeksi puolittaa kaupunkiorganisaation tarjoamien ruokien liha- ja maitotuotteiden määrä ja vähentämällä ruokahävikkiä.

Rakennusmateriaalien päästöjä pyritään pienentämään muun muassa tutkimalla mahdollisuuksia säädellä rakennustuotteiden hiilipäästöjä tai kierrätysmateriaalien suosimisella. Keskeinen keino vähentää rakentamisen epäsuoria päästöjä on puurakentamisen suosiminen. Esimerkiksi julkisissa hankinnoissa on mahdollisuuksia vähentää epäsuoria päästöjä systemaattisesti ja vaikuttavasti.

Ilmastonmuutos huolettaa

Kaupunki teetti loppuvuonna 2018 turvallisuustutkimuksen, jonka vastaajista 66 prosenttia on huolestunut ilmastonmuutoksesta. Huolestuneiden osuus on kasvanut selkeästi edelliseen kolmen vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna.

Vastaajilla monet globaalit tai kaupungin laajuiset huolenaiheet korostuvat enemmän kuin pelkästään omaan elämään liittyvät huolet. Ilmastonmuutos oli kaikkien vastaajien yhteinen huoli riippumatta vastaajan iästä.

Suurin kasvu huolestuneiden määrässä on kuitenkin tapahtunut nuorten keskuudessa. Tämä sama näkyy myös koko maan nuorisolle vuonna 2018 tehdyssä Nuorisobarometrissä, jossa huoli ilmastonmuutoksesta oli kasvanut jyrkästi.

Energiatehokkuuden parantaminen…

…on taloyhtiön merkittävin ilmastoteko.  Yli kolmannes Helsingin hiilidioksidipäästöistä syntyy asuntojen lämmittämisestä. Mitä sinä voit tehdä?

Katso video

Sopeutuminen integroitava vahvemmin suunnitteluun

On tärkeää, että muuttuvaan ilmastoon sopeudutaan hyvissä ajoin ja äärimmäisiin sääilmiöihin ja ilmastonmuutoksen globaaleihin vaikutuksiin varaudutaan. Kokonaisuus tulee integroida ja kytkeä vahvemmin kaikkeen kaupungin toimintaan ja suunnitteluun. Suunnittelussa tulee erityisesti keskittyä toimiin, joilla varaudutaan merenpinnan nousuun, lisääntyviin hulevesiin, hellejaksoihin ja rankkasadetulviin.

Viheralueilla on merkittävä vaikutus ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja suunnittelussa tulee varmistaa, että niillä on kyky mukautua erilaisiin ilmastosta aiheutuviin tilanteisiin. Muutoksiin sopeutumisen kykyä eli resilienssiä parannetaan säilyttämällä monimuotoinen luonto, toteuttamalla monipuolisia viherrakenteita ja turvaamalla luontopohjaiset ratkaisut, esimerkiksi hulevesiratkaisut.

Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa hulevesien määrän arvioidaan kasvavan, mutta hyvällä suunnittelulla hulevedet voidaan hyödyntää kaupungin virkistysalueiden vetovoimatekijänä ja luonnon monimuotoisuutta lisäävänä elementtinä rakennetuissa puistoissa.

Onnistumiset

  • Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelma on integroitunut vahvasti kaupungin toimintaan ja tekemistä on pystytty fokusoimaan vaikuttaviin ja strategisiin tekemisiin.
  • Kaupunki on asettanut omalle rakennuskannalleen ennätystiukan energiaohjelman, jolla parannetaan systemaattisesti sekä uudiskohteiden että perusparannettavien kohteiden energiatehokkuutta. Lisäksi kaupungin omassa rakennuskannassa satsataan voimakkaasti paikallisesti tuotetun, uusiutuvan energian hyödyntämiseen.
  • Kaupunki ohjaa yksityisen rakennuskannan energiatehokkuutta esimerkiksi tontinluovutusehdoilla.
  • Kaupungilla on ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjaukset, toimintaan vahvasti integroitu hulevesiohjelma ja ilmastoriskit arvioitu.
  • Energiarenessanssi-toimintamallin käynnistäminen on iso askel taloyhtiöiden energiatehokkuuden parantamiseksi.
  • Helsinki Energy Challenge -haastekilpailu oli uusi ja innovatiivinen tapa lähestyä Helsingin isoa haastetta liittyen lämmityksen päästöihin.

Kehityskohteet

  • Toimintaa täytyy kohdistaa entistä strategisimmin vaikuttavampaan toimintaan: koska aikaa on rajallisesti, tulee keskittyä vaikuttavaan tekemiseen.
  • Liikenteen päästöjen vähentämisessä on vielä paljon epävarmuuksia ja uusiakin, vaikuttavampia toimia täytyy keinovalikoimaan löytää.
  • Rakentamisen päästöjen vähentämisessä täytyy edetä ripeästi. Tällä hetkellä laskenta ja ymmärrys mahdollisista keinoista päästöjen pienentämiseksi kasvaa nopeasti ja keinoja täytyy ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti.
  • Maankäytön suunnittelun ja hankinnan keinoja täytyy pystyä hyödyntämään päästövähennystyössä entistä tehokkaammin ja systemaattisemmin.
  • Ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjaukset on muutettava konkreettisiksi toimiksi ja niistä vaikuttavimpien toteutus tulee aloittaa heti.