Kestävä infrastruktuuri

Kestävä infrastruktuuri on kaupungin perusta ja tähän liittyvät erityisesti SDG-tavoitteet 11 (kestävät kaupungit ja yhteisöt) ja 9 (kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja). Näissä tavoitteissa Helsingin pitäisi vielä panostaa erityisesti ympäristöterveyteen, ilmastoystävälliseen ja sopeutuvaan suunnitteluun, puhtaiden teknologioiden ja luontopohjaisten ratkaisujen edistämiseen. Helsingissä infrastruktuuri on toimiva ja hyvää kehitystä tapahtuu koko ajan rakentamisessa ja liikennesuunnittelussa.
SDG-tavoite 11: Kestävät kaupungit ja yhteisöt
SDG-tavoite 9: Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja

Helsinki kasvaa tiiviiksi kaupungiksi

Yleiskaava on pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Se vaikuttaa siihen, millainen Helsinki on vuosikymmenten kuluttua. Yleiskaava laaditaan Helsingissä noin kymmenen vuoden välein, ja se ohjaa asemakaavoitusta.

Yleiskaava 2016 mahdollistaa Helsingin kasvun tiiviiksi kaupungiksi, jonka useita keskuksia yhdistää raideliikenne: metro, junat ja pikaraitiotiet. Rakentamista on osoitettu erityisesti raideliikenteen solmukohtiin ja merkittävien asemien ympäristöihin. Esimerkiksi Malmi, Itäkeskus, Kontula, Herttoniemi, Kannelmäki ja Malminkartano voivat kasvaa uusiksi keskustoiksi, joissa on monipuolisesti asumista, palveluja ja työpaikkoja.

Yleiskaavan mukainen Helsinki on edelleen vihreä kaupunki, jonka vahvuuksia ovat kaupunkimetsät ja kulttuuriympäristöt. Uusia merkittäviä virkistys- ja matkailualueita kaavaillaan puolustusvoimilta vapautuviin saariin.

Liikennesuunnittelussa Helsinki on panostanut kestävään liikennesuunnitteluun muun muassa panostamalla joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteen kehitykseen sekä pyöräilyyn. Pyöräliikenteen edistäminen kulkumuotona parantaa ja kehittää laaja-alaisesti kaupungin viihtyisyyttä, elinvoimaa ja liikennejärjestelmän toimivuutta.

Saavutettavuus ja esteetön Helsinki

Helsingin kaupungin esteettömyyslinjaukset toimivat yhtenäisinä koko kaupunkia ja kaikkia hallintokuntia koskevina yleisinä linjauksina esteettömyystyössä. Esteettömyyslinjaukset on jaettu viiteen painopistealueeseen: kaavoitus ja liikennesuunnittelu, rakennukset, yleiset alueet, asuinympäristö ja palvelut.

Esteettömyyslinjaukset koskevat kaikkia hallintokuntia, joiden toimintaan kyseinen kokonaisuus liittyy. Helsingin julkisten alueiden ja rakennusten esteettömyyden etenemisen suhteen ollaan menossa oikeaan suuntaan, mutta eteneminen on ollut huomattavasti hitaampaa kuin alun perin luultiin.

Onnistumisista esteettömyyden osalta voisi mainita vammaisneuvoston Lammassaaren lankkupolulle antaman esteettömyyshuomionosoituksen sekä Helsingin ja Uudenmaan näkövammaisten antaman valtakunnallisen esteettömyyspalkinnon Hämeentien katu-urakalle.

Esteettömyyden edistämiseksi on laadittu erilaisia oppaita muun muassa kouluihin ja päiväkoteihin, uimahalleihin ja sosiaali- ja terveystoimentilojen laatuvaatimuksia on päivitetty esteettömyyden erillisvaatimuksia.

Esteetön Helsinki


Helsingin esteettömyystyö tähtää siihen, että Helsingissä on kaikkien kaupunkilaisten mahdollisimman helppo liikkua ja toimia ikään tai toimintakykyyn katsomatta. Katso videoita Helsinki-kanavalla.

Helsinki-kanavalle

Kerrostaloasumisen kestävyyttä kehitetään

Alueellisten energiajärjestelmien lisäksi kaupungin keskeisiä ohjauskeinoja hiilineutraalin kaupungin suunnittelussa ovat kaavoitus, tontinluovutusehdot ja maankäyttösopimukset. Kaupungin tontinvarausehtoja kiristettiin vuonna 2019 Suomen tiukimmiksi, A-energiatehokkuustaso tuli pakolliseksi laatu- ja hintakilpailuissa ja muillakin tonteilla hiilineutraalisuus puoltaa tontinvarausta.

Joulukuussa 2019 Helsinki liittyi World Green Building Council -yhteistyöverkoston nollahiilirakennussitoumukseen. Kaupunki sitoutuu siihen, että kaikkien kaupungin omassa hallinnassa olevien kiinteistöjen energiankäyttö on hiilineutraalia vuoteen 2030 mennessä ja että kaupunki kehittää rakentamisen ohjaustaan kohti hiilineutraaleja rakennuksia vuoteen 2030 mennessä.

Helsingin kerrostaloasumisen laadun parantamiseen tähtäävään Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaan hyväksyttiin vuonna 2019 kuusi uutta hanketta, joissa kaikissa kehitysteemana on kestävä rakentaminen. Oulunkylään samaan kortteliin tulee kolme kohdetta: Kestävä kerrostalo, Elävä talo ja Tulevaisuuden puukerrostalo.

Helsingissä rakennuttajia on kannustettu usean vuoden ajan energiatehokkaaseen rakentamiseen tarjoamalla mahdollisuus saada 30 prosentin alennus asuinrakennushankkeen rakennuslupamaksusta, mikäli kohde suunnitellaan matalaenergiatasoon. Vuonna 2019 tehtiin myös linjaus pienempien, alle 300 metriin porattavien maalämpöjärjestelmien lupamaksun poistamisesta.

Ympäristöterveys – Veden laatu hyvää, suurimmat haasteet melussa ja  ilmanlaadussa

Helsingissä ympäristön terveellisyys on globaalisti tarkasteltuna hyvällä tasolla. Juomaveden ja myös uimaveden laatu on hyvää, ajoittaisia sinileväesiintymiä lukuun ottamatta. Myös jätteisiin ja kemikaaleihin liittyvät terveysriskit ovat pieniä.

Suurinta haittaa terveydelle aiheuttaa ilmanlaatu ja melu. Erityisesti sisäilmaan liittyy monia haasteita, myös kaupungin palvelurakennuksissa. Sisäilmaongelmia aiheuttaa muun muassa korjausvelka ja vanhojen rakennusten riskirakenteet. Helsinki on laatinut kymmenvuotisen sisäilmaohjelman edistämään sisäilmaongelmien ratkaisua.

Helsingin ilmanlaatu on parantunut viimeisten vuosikymmenien aikana ja on kansainvälisesti vertaillen melko hyvää. Kuitenkin EU:n ilmanlaatudirektiivin terveysperusteinen typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyy yhä tai on vaarassa ylittyä paikoitellen keskustan katukuiluissa.

Syynä ovat liikenteen, etenkin dieselkaluston, pakokaasupäästöt. Myös hengitettävät hiukkaset eli pöly heikentää ilmanlaatua erityisesti keväisin sekä suurten rakennustyömaiden läheisyydessä.

Tieliikenne aiheuttaa meluhaittoja

Katupölynkin osalta raja-arvon ylitysriski on yhä olemassa. Tiiviillä pientaloalueilla ilmanlaadun heikentymistä aiheuttaa puun pienpoltto takoissa ja kiukaissa. Tulisijojen pienhiukkaspäästöt ovat pääkaupunkiseudulla jopa suuremmat kuin liikenteestä peräisin olevat päästöt. Lisäksi puunpolton savujen mustahiili lämmittää ilmastoa. Kaupungin ilmansuojelusuunnitelmalla pyritään vähentämään terveydelle haitallisia päästöjä.

Ympäristömelu on merkittävä elinympäristön laatua ja viihtyisyyttä heikentävä tekijä Helsingissä. Voimakas jatkuva melu aiheuttaa myös terveyshaittoja. Suurin meluhaitta aiheutuu tieliikenteestä.

37 prosenttia helsinkiläisistä asuu alueilla, joilla tieliikenteen aiheuttama melutaso ylittää päiväaikaan ohjearvotason 55 dB. Melua aiheuttavat paikallisesti myös esimerkiksi rakennus- ja korjaustyöt, yleisötapahtumat sekä ravintolat. Helsingin kaupungin meluntorjuntatyötä ohjaa meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2018–2022. Meluhaittoja ennaltaehkäistään maankäytön ja liikenteen suunnittelulla.

Onnistumiset

  • Liikennejärjestelmän turvallisuus, 2019 ei yhtään liikennekuolemaa Helsingissä 
  • Energiatehokkuus uudisrakentamisessa on parantunut selvästi
  • Esteettömyysnäkökumien huomioiminen suunnittelussa on parantunut ja Helsinki on saanutsiitä palkintoja

Kehityskohteet

  • Melu, ilmansaasteet ja pöly heikentävät viihtyisyyttä ja uhkaavat terveyttä
  • Kaupungin palvelurakennusten sisäilmaongelmat
  • Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen