Kestävä kehitys on osa Helsingin ydintoimintaa

Globaali, kaikkia YK:n jäsenmaita koskeva kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda 2030, hyväksyttiin YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa syyskuussa 2015. Yhteinen toimintaohjelma asettaa yhteiset tavoitteet seuraaviksi 15 vuodeksi kaikille maille. Suomi on vahvasti sitoutunut Agendan tavoitteisiin ja julkaisut jo kaksi kansallista raporttia.

Merkittävä osa kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanosta toteutuu paikallisella tasolla. Kaupunkien rooli tavoitteiden onnistumisessa onkin merkittävä. Erityisesti Suomessa kunnilla on suuri rooli: ne vastaavat monista sosiaaliseen, ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen liittyvistä toiminnoista ja palveluista.

Helsinki on sitoutunut Agenda 2030 -tavoitteisiin (Sustainable Development Goals, SDG), haluaa edistää tavoitteiden toteutumista sekä tuoda esiin kaupunkien roolia SDG-tavoitteiden toteuttamisessa. Helsinki julkaisi ensimmäisen vapaaehtoisen toimeenpanoraporttinsa toisena kaupunkina maailmassa jo 2019.

Helsinki pärjää vertailuissa hyvin 

Monilla kansainvälisillä mittareilla mitattuna Helsinki pärjää hyvin kestävän kehityksen saralla. Muun muassa eurooppalaisten kaupunkien vertailussa Helsinki sijoittuu kolmen kärkeen.

Helsingin vahvuuksia on, että SDG-tavoitteiden henki ympäristön, hyvinvoinnin, yhdenvertaisuuden ja yhteistyön kunnioittamisesta näkyy jo melko hyvin kaupungin arvoissa ja tekemisessä. Esimerkiksi peruspalvelujen järjestämisen lähtökohta on, että palvelut ovat avoimia ja tarjolla kaikille.

Kestävä kehitys onkin monelta osin osa kaupungin ydintoimintaa eikä sen yhteyttä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin aina edes tulla ajatelleeksi. Helsingillä on valtavasti osaamista, innostusta ja kykyä laittaa kestävän kehityksen tavoitteita käytäntöön, mistä tämän raportin monet tarinat kaupungin eri toimista kertovat.

Kestävän kehityksen näkökulmasta Helsingin vahvuuksia ovat esimerkiksi laadukkaat ja yhdenvertaiset oppimisen, kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut, hyvä terveydenhuolto, toimiva infrastruktuuri ja puhdas luonto sekä toimivan ja älykkään kaupungin kehittäminen.

Haasteina ilmastonmuutos ja eriarvoisuuden kasvu

Hyvistä lähtökohdista huolimatta Helsingillä on vielä paljon tehtävää SDG-tavoitteiden saavuttamiseksi ja koronakriisi entisestään korostaa Helsingin haasteita. Helsingin haasteet liittyvät erityisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan, kulutukseen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.

Sosiaalisen kestävyyden osalta haasteet liittyvät eriarvoisuuden kasvuun, terveyseroihin toimeentuloluokkien ja asuinalueiden välillä sekä mielen hyvinvointiin. Taloudellisen kestävyyden haasteita ovat koetun toimeentulon erojen ja asumisen hintojen kasvu, heikentyvä työllisyystilanne ja siirtymä lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen.

Yleisesti haasteita kestävyyden edistämiselle aiheuttaa toimenpiteiden pirstoutuminen toiminnan ja talouden suunnittelun kautta useiksi irrallisiksi ohjelmiksi ja kaupungin eri organisaatioiden toimenpiteiksi. Agenda 2030:n SDG-viitekehys haastaa kaupungin laajempaan ja yli valtuustokaudet ylittävään kestävyyden tarkasteluun sekä isompien kokonaisuuksien ja niiden yhteyden hahmottamiseen. Strategisten kokonaisuuksien parempaa koordinointia on kuitenkin kehitetty valtuustokauden aikana esimerkiksi laajojen ja läpileikkaavien hyvinvointi- ja terveyssuunnitelman ja Hiilineutraali Helsinki -ohjelman osalta sekä vahvistamalla kaupunginkanslian strategiaosastoa koordinoivana toimijana.