Kestävän kehityksen edistäminen kaupunkiorganisaatiossa

Helsingillä on pitkät perinteet kestävän kehityksen edistämisessä. Helsinki oli ensimmäinen eurooppalainen pääkaupunki, joka laati kestävän kehityksen toimintaohjelman vuonna 2002. Tällä hetkellä eri kestävyyden teemoja johdetaan kaupunkitasoisesti koordinoitujen osaohjelmien, strategioiden tai kaupunkistrategian alaisten kärkihankkeiden kautta. Lisäksi kaupungissa toimii erilaisia verkostoja, toimikuntia ja työryhmiä, jotka edistävät kestävyyden teemoja, esimerkiksi SDG-työryhmä, ihmisoikeusverkosto ja ilmastoverkosto.

Kaupungin toimialat ja liikelaitokset ovat aktiivisia edistämään kestävyysnäkökulmia, erityisesti ekologista kestävyyttä on pystytty edistämään systemaattisesti toimialoilla ja liikelaitoksissa. Kaupunginkanslian viestintä vastaa kokonaisvaltaisesti kestävän kehitykseen ja SDG-tavoitteisiin liittyvästä viestinnästä.

Alla olevassa kuvassa on esitetty kaupungin keskeisten ohjelmien ja strategioiden suhdetta SDG-tavoitteisiin. SDG-tavoitteet eivät ole vielä läpileikanneet ohjelmien ja strategioiden suunnittelua niin, että ne suoraan näkyisivät ohjelmissa ja strategioissa, mutta silti SDG-tavoitteita edistetään melko laaja-alaisesti. Erityisesti painottuvat SDG:t 3, 4, 8, 9, 10 ja 11.

Tulevaisuudessa SDG-tavoitteiden integrointia kaupungin strategiaan, talouden ja toiminnan suunnitteluun ja käytännön toimintaan tulisi edelleen edistää.

Matriisi, joka kuvaa eri SDG-tavoitteiden yhteyttä kaupungin ohjemiin. Kullekin ohjelmalle on rastein merkitty relevantit tavoitteet.
Helsingin keskeisten ohjelmien linkityksiä SDG –tavoitteisiin.

Tässä raportissa SDG-tavoitteiden toimeenpanon tarkastelu on laajennettu koko kaupunkikonserniin. Syksyllä 2020 selvitettiin osana opinnäytetyötä Helsingin kaupungin tytäryhteisöjen kestävän kehityksen tuntemusta ja toimeenpanoa. Kuvassa on SDG-tavoitteet, jotka on tunnistettu keskeisimmiksi tytäryhteisöjen toiminnassa.

Agenda 2030 -tavoitteet ovat suhteellisen tuttuja monelle, mutta niiden sisällyttämistä toimintaan ja käyttöä työkaluna ei ole juurikaan tunnistettu. Tytäryhteisöjen toiminnassa korostui etenkin kestävän kehityksen ekologinen näkökulma.

82 prosenttia kaupungin tytäryhteisöistä tuntee kestävän kehityksen tavoitteet. 55 prosenttia on asettanut omia kestävän kehityksen tavoitteita.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksia on Helsingissä tehty 1 002 kappaletta. Suurin osa sitoumuksista on yksityishenkilöiden tekemiä. Lisäksi yli 100 yritystä, 20 koulua ja oppilaitosta sekä yli 40 kansalaisjärjestöä ja etujärjestöä on tehnyt sitoumuksen Helsingissä.