Kestävän kehityksen raportoinnin tavoitteet ja Helsingin lähestymistapa

Tässä Helsingin toisessa vapaaehtoisessa kestävän kehityksen toimeenpanoraportissa on tarkoitus tarkastella SDG-tavoitteita edellistä raporttia laajemmin niin, että tarkastelussa on mukana kaikki 17 SDG-tavoitetta. Raportissa pyritään arvioimaan strategiakautta kestävän kehityksen näkökulmasta painottaen konkreettisia tekoja sekä samalla tunnistaen kehitystä vaativia teemoja. Raportti koostuu eri teemojen tiiviistä kuvaamisesta, kehitystä mittaavista indikaattoreista ja tarinallisemmista esimerkeistä kaupungin eri toimintojen arjessa.

Raportissa kestävää kehitystä tarkastellaan ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta. Myös kulttuurinen kestävyys tulee esiin useassa eri teemassa, vaikka siitä vielä kokonaisuutena puhutaan vähemmän.

Agenda 2030:n hengen ja Helsingin painopisteiden kautta läpileikkaaviksi teemoiksi on tunnistettu oikeudenmukaisuus ja avoimuus, digitalisaatio, palautuminen koronakriisistä sekä yhteistyö ja kumppanuudet. Raportin tarkoituksena kuvata, miten Helsinki voi omalla toiminnallaan edistää SDG-tavoitteiden toteutumista ja mihin SDG-tavoitteisiin liittyen meillä on heikkouksia.

SDG-tavoitteiden tulkinta

YK:n Agenda 2030 antaa kaupungeille mahdollisuuden kiinnittyä niin globaaliin kuin kansalliseenkin tasoon kestävän kehityksen työssä. Tavoitteet ovat tärkeä yhteinen kieli eri tasoille ja luo yhteisen päämäärän.

Vaikka Agenda 2030:n globaalit tavoitteet yleisenä viitekehyksenä sopivat hyvin myös paikallisen tason kestävän kehityksen toteuttamiseen, niin monin paikoin alatavoitteet eivät suoraan sovi paikalliseen tasoon ja varsinkaan Helsingin kaltaiseen kehittyneeseen ja hyvinvoivaan kaupunkiin. 

Globaaleja SDG-tavoitteita on pyritty avaamaan ja sanoittamaan Helsingin toiminnan näkökulmasta. Esimerkiksi absoluuttinen köyhyys tai puutteellinen perusterveydenhuolto eivät ole ongelmia, mutta se ei tarkoita, etteikö meillä olisi toisenlaisia haasteita näissä teemoissa esimerkiksi hyvinvointieroihin, ylipainoon tai mielen hyvinvointiin liittyen.

Lisäksi kulutuksemme ja taloutemme eivät ole kestävällä pohjalla vaan ylitämme maapallon kantokyvyn rajat, jolloin on erityisen tärkeää tarkastella myös globaaleja vaikutuksiamme.

SDG-tavoitteet linkittyvät vahvasti toisiinsa ja täysin yksiselitteisiä tulkintoja SDG-tavoitteiden ja kaupungin teemojen välillä on haastava tehdä. Olemme pyrkineet tunnistamaan keskeisimmät SDG-tavoitteet ja linkittämään ne eri teemoihin. Selvästi läpileikkaaviksi SDG-tavoitteiksi on tunnistettu SDG:t 11, 16 ja 17.

Raportin toteutus

Raportointityötä koordinoi kaupunkitasoinen työryhmä, johon osallistui kaupungin kaikkien toimialojen ja liikelaitoksien edustajia sekä muita keskeisiä asiantuntijoita. Työryhmän lisäksi raportin kirjoittamiseen ja kommentointiin osallistui useita muita asiantuntijoita. Kestävän kehityksen raportointiprosessia ja raporttia hyödynnetään myös seuraavan valtuustokauden kaupunkistrategian sekä tulevien hankkeiden ja ohjelmien valmistelussa.

Prosessikuvaus raportin valmistumisesta. Työ alkoi kesällä 2020 ja lukuisten vaiheiden jälkeen julkaistiin toukokuussa 2021.

Raportointiprosessi lukuina

  • 8 kuukautta
  • 33 kirjoittajaa 8 toimialalta ja liikelaitoksesta
  • 10 työryhmän kokousta
  • 53 esimerkkiä Helsingin teoista
  • 60 indikaattoria
  • 8 esittelyä eri johtoryhmissä ja 6 muuta sisäistä tilaisuutta
  • 3 avointa sidosryhmätilaisuutta
  • 7 kansainvälistä esittelyä