Koronakriisin vaikutukset ja kestävä palautuminen

Koronapandemia on ollut valtava maailmanlaajuinen terveydellinen, sosiaalinen ja taloudellinen kriisi. Helsinkiä kriisi on koetellut kovemmin kuin muuta Suomea. Noin 40 prosenttia koko maan koronatartunnoista ja yli puolet koronakuolemista on kirjattu Helsingissä. Työttömyysaste on kasvanut selvästi edellisvuotta suuremmaksi.

Vastaukseksi ympäristön epävarmuuteen Helsinki rakentaa ja toteuttaa palautumisen suunnittelua, jonka keskeinen sisältö on varmistaa kaupungin strategian toteutuminen siten, että toimenpiteet palvelevat erityisesti kriisistä palautumista.

Helsingin tavoitteena on minimoida välittömät vahingot, luoda edellytyksiä uudelle kasvulle ja varmistaa, että Helsinki on maailman toimivin kaupunki myös koronakriisin jälkeen. Palautumisen kolme keskeistä teemaa ovat:

  1. Kaupunkilaisten aktiivisuus ja luottamus
  2. Yritysten ja yrittäjyyden vauhdittaminen
  3. Uudistuva ja kestävä kaupunkiorganisaatio

Ikäihmiset ja nuoret kokivat elämänlaatunsa heikentyneen

Poikkeusolot ja taloudelliset vaikeudet ovat kuormittaneet helsinkiläisiä laajasti kaikissa väestöryhmissä. Eriarvoisuus väestöryhmien välillä Helsingissä on ennestään muuta maata suurempi, ja koronapandemian aikana eriarvoisuus on korostunut entisestään.

Vallitsevat poikkeusolot ovat hankaloittaneet jo aiemmin heikossa asemassa olevien väestöryhmien (kuten apua tarvitsevat lapset, ikäihmiset, heikossa työmarkkina-asemassa olevat, taloudellisesti heikoilla olevat) tilannetta monin tavoin. Myös naisiin kuormitus on kohdistunut enemmän.

Erityisesti helsinkiläiset ikäihmiset ja nuoret kokivatkin elämänlaatunsa heikentyneen koronakriisin seurauksena keväällä 2020. Työttömien määrä sekä perustoimeentulotukea ja erityisesti yleistä asumistukea saavien ruokakuntien lukumäärät ovat edellisvuotta suurempia Helsingissä, ja näiden olosuhteiden pitkittymisellä voi olla monimuotoisia kerrannaisvaikutuksia terveydentilaan, elämänlaatuun, elintapoihin ja hyvinvointiin.

Koronapandemian aikana syntyy myös oppimisvajeen ja syrjäytymisen riskiä kouluikäisille. Koronapandemia on vaikuttanut monin tavoin nuoriin: etäopetusjakso on venynyt pitkäksi, oppimisvajetta on syntynyt ja myös mielenterveyden haasteet, esimerkiksi yksinäisyyden kokemukset, ovat lisääntyneet koululaisilla ja opiskelijoilla. Perusopetuksessa on arvioitu, että 40 prosenttia helsinkiläisoppilaista tarvitsee koronakriisin myötä aikaisempaa enemmän tukea.

Koronapandemia synnytti uudenlaisia tapoja edistää hyvinvointia

Lisäksi pandemia on synnyttänyt hoito- ja palveluvelkaa. Esimerkiksi perusterveydenhuoltoon kuuluvia palveluita on ollut tauolla. Tämän tauon mahdolliset vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen voivat näkyä viiveellä tulevina vuosina.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä koronapandemian vaikutus on näkynyt niin, että monet hyvinvointisuunnitelman toimenpiteet ovat edenneet suunniteltua hitaammin, tai ei ollenkaan. Toisaalta kaupunkiin syntyi keväällä uudenlaisia tapoja auttaa ja edistää kaupunkilaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.

Tästä hyviä esimerkkejä on Helsinki-apu iäkkäille, lisääntynyt ohjaus- ja neuvonta-apu lapsiperheille, kulttuurin ja liikkumisen tarjonnan siirtyminen digipalveluiksi sekä kaupungin työntekijöiden työpanoksen siirtäminen erilaisiin puhelinpalveluihin.

Helsinki pyrkii vihreään ja innovatiiviseen elvytykseen. Tavoitteena on elvytysrahoituksen kohdentaminen niin, että se nopeuttaa talouden vihreää rakennemuutosta ja digitaalista siirtymää sekä tukee innovatiivisten ja tehokkaampien julkisten palveluiden kehittämistä.

Helsingin koronakriisistä palautumisen suunnitelman suhde SDG-tavoitteisiin. Miten kukin palautumissuunnitelman toimenpide liittyy mihinkin SDG-tavoitteeseen.
Helsingin koronakriisistä palautumisen suunnitelman suhde SDG-tavoitteisiin

Haloo, täällä Helsinki: Helsinki-apu koronapandemian aikana

Kun koronavirus sulki yli 70-vuotiaat suomalaiset koteihinsa, Helsingissä pantiin vain muutamassa päivässä pystyyn kaupungin suurin avustusoperaatio koskaan.

Lue lisää