Lähiluonto ja monimuotoisuus

Helsinki on vihreä ja merellinen kaupunki. Viheralueet peittävät yli kolmasosan kaupungin maapinta-alasta, ja koko kaupungin alueesta kaksi kolmasosaa on merta. Merelliseen ”sinikämmeneen” saumattomasti liittyvä viheralueiden muodostama vihersormirakenne on eheydessään ja jatkuvuudessaan ainutlaatuinen ominaispiirre maailman kaupunkien joukossa.
SDG-tavoite 15: Maanpäällinen elämä

Luonto on tärkeä helsinkiläisille

Helsingin luonto on lähtökohdiltaan monimuotoista: metsiä, niittyjä, kosteikkoja, rantoja, saaria, puroja ja puistoja. Helsingin metsissä ja rannoilla on monenlaisia vielä melko luonnontilaisia luontotyyppejä.

Kehityksen suunnasta ei kuitenkaan ole tarkkaa kuvaa. Tiedetään, että liito-oravat ovat lisääntyneet ja levittäytyneet, lintulajien kokonaismäärä on lisääntynyt ja suojeltujen alueiden määrä ja pinta-ala ovat kasvaneet.

Tarkemman kehityssuunnan tunnistamiseksi laaditaan luonnon pitkäaikaisseurantasuunnitelmaa.

Viherverkostot turvattava

Viher- ja virkistysaluekokonaisuus on verkostomainen ja monipuolinen, mutta katkonainen leveiden liikenneväylien vuoksi. Kaupunki pyrkii viheralueita säästävään suunnitteluun, mutta rakentamisen vuoksi viheralueet kuitenkin vähenevät.

Siksi on tärkeää huolehtia jäljelle jäävien viheralueiden laadusta, mutta myös selvittää mahdollisuudet ekologiseen kompensaatioon. On myös tärkeää varmistaa, että Helsingin vihersormet ovat tulevaisuudessakin riittävän laajoja ja yhtenäisiä ja viherverkoston poikittaiset yhteydet kattavat myös rakennetut alueet. Näin varmistetaan riittävät virkistyspalvelut kasvavalle väestömäärälle, ja turvataan samalla ekosysteemipalvelut.

Eläinlajien liikkuminen elinympäristöistä toiseen turvataan huomioimalla ekologisten verkostojen tärkeät yhteydet kaikkialla kaupungissa. Rakennetussa ympäristössä uusympäristöjen kuten maantäyttöalueiden, entisten kaatopaikkojen, johtoaukeiden, ratapihojen ja viherkattojen mahdollisuudet niittyjä korvaavina elinympäristöinä on tunnistettu.

Luonnonsuojelualueiden määrä kaksinkertaistuu

Kaupunkiluonnon monimuotoisuuden vahvistamista ohjaa Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen -toimintaohjelma ja luonnonsuojeluohjelma. Suojelualueita on tällä hetkellä 62. Luonnonsuojelualueiden määrä tulee kaksinkertaistumaan parhaillaan toteutettavan luonnonsuojeluohjelman myötä.

Kartta luonnonsuojelu- ja Natura-alueista Helsingissä

Luonnonhoidon tavoitteena metsäisillä alueilla on säilyttää luontotyyppien ympäristöolosuhteet ja rakennepiirteet. Puistoissa, katuympäristöissä ja muissa rakennetun ympäristön kohteissa käytetään mahdollisimman monipuolisesti eri kasvilajeja ja lajikkeita. Kukkivien puiden, pensaiden ja perennojen osuutta istutuksissa lisätään niin ihmisten iloksi kuin hyönteisten ja muiden kaupunkieläinten ravinnoksi.

Keskeisenä tavoitteena on kaupunkibiotooppien monipuolistaminen puistoissa ja liikennealueilla sekä perinnekasvien säilyttäminen perinne- ja kulttuuriympäristöissä.

Luontoviisas

Helsinki on noin 50 000 veneilyharrastajan kotisatama. Saariston lisääntynyt vesiliikenne aiheuttaa luonnon kulumista ja häiriöitä sen eliöstölle, siksi on tärkeää liikkua luontoviisaasti saaristossa. Luontoviisas vesilläliikkuja huomioi luonnon kaikessa toiminnassaan ja suojelee luontoa.

Lue lisää

Koronapandemia lisännyt viheralueiden käyttöä

Haitalliset vieraslajit on poistettu Helsingin kasvilajisuosituksista ja niitä torjutaan ensisijaisesti muiden luonnonhoito- ja vihertöiden yhteydessä ja erityisesti arvokkailla luontokohteilla ja niiden läheisyydessä. Asukkaille järjestetään vieraslajitalkoita ja annetaan vieraslajeihin liittyvää neuvontaa ja ohjeistusta muun muassa haitallisten vieraskasvijätteiden käsittelystä.

Koska kaupunkiluontoalueilla ja viheralueilla on merkittävä terveyttä ja hyvinvointia tukeva vaikutus, tulee kiinnittää erityistä huomiota näiden alueiden maisemiin, luontoarvoihin, kestävyyteen ja saavutettavuuteen.

Koronapandemian myötä luonnon merkitys ihmisten arjessa ja hyvinvoinnissa on entisestään korostunut ja lisännyt merkittävästi luonto- ja viheralueiden käyttöä. Luontoalueiden kestävä käyttö edellyttää tulevaisuudessa vastuullisten luonto- ja retkeilypalveluiden kehittämistä, jotta luontoalueet kestävät niille kohdistuvan käyttöpaineen.

Onnistumiset

  • Helsingissä on jäljellä paljon alkuperäistä luontoa ja virkistysalueita on runsaasti suhteessa asukasmäärään.
  • Luonnonsuojelualueiden määrä kasvaa, myös luontopalveluiden kehittämiseen ja kestävyyteen on kiinnitetty enemmän huomiota erilaisten hankkeiden ja ohjelmien kautta.

Kehityskohteet

  • Lähiluontokohteiden säilyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden suojelu on huomioitava paremmin kaikessa kasvavan kaupungin toiminnassa.
  • Vauhdilla kasvava retkeily ja luontomatkailu luovat paineita luontoalueiden kestävälle käytölle.