Osallisuus

Osallisuuden edistäminen liittyy erityisesti tavoitteisiin SDG 10 (eriarvoisuuden vähentäminen), SDG 11 (kestävät kaupungit ja yhteisöt) ja SDG 16 (rauhaa ja oikeudenmukaisuutta), joissa tuodaan esiin yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet, asukkaiden osallistaminen kaupungin suunnitteluun sekä osallistava päätöksenteko. Globaalisti tarkasteltuna osallistumismahdollisuudet ja vuorovaikutus ovat Helsingissä hyvällä tasolla.
SDG-tavoite 11: Kestävät kaupungit ja yhteisöt
SDG-tavoite 10: eriarvoisuuden vähentäminen

Osallisuuden kokemus vahvistaa luottamusta

Helsingin vuonna 2017 hyväksytyssä osallisuus- ja vuorovaikutusmallissa tavoitteena on päätöksenteon avoimuuden lisääminen sekä asiakas- ja käyttäjälähtöisyyden näkökulmien vahvistaminen palveluiden kehittämisessä. Osallisuuden periaatteiksi on kirjattu yksilöiden ja yhteisöjen osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen, omaehtoisen toiminnan mahdollistaminen sekä yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien luominen.

Kaupunkitasoisessa osallisuus- ja vuorovaikutusmallissa kuvataan osallisuustyön rakenteet, tavoitteet ja keskeiset osa-alueet. Toimialojen osallisuussuunnitelmissa kootaan tavoitteet ja toimenpiteet asukkaiden osallisuuden vahvistamiselle palveluiden kehittämisessä.

Osallisuustavoitteita toteutetaan kymmenessä teemassa: alueellinen osallisuus erityisesti stadiluotsi- ja yritysluotsitoiminnan kautta, aloitteiden ja palautteen käsittely ja hyödyntäminen, avoin data, digitaalisen osallisuuden edistäminen, kaupungin tilojen käytön avaaminen, osallistuva budjetointi, toimialojen osallisuustyö, vapaaehtoistoiminta sekä vaikuttajatoimielimien (nuoriso-, vammais- sekä vanhusneuvosto) esittämät näkökohdat.

Osallisuuden kokemus vahvistaa kansalaisten luottamusta viranomaisten toimintaa ja yleisesti yhteiskunnallisia toimintoja ja palveluita kohtaan. Se auttaa hyväksymään yhteisesti luotuja sääntöjä ja käytäntöjä ja ymmärtämään erilaisten näkökulmien perusteluita. Osallistuva budjetointi on lisännyt keskustelua kaupunginosien kehittämistarpeista asukkaiden ja yhteisöjen välillä.

Digituki tärkeää

Kaupunki tukee kaupunkilaisten ja palveluiden käyttäjien aktiivisuutta järjestöissä ja yhteisöissä merkittävin taloudellisin ja toiminnallisin panostuksin. Kaupunki on myös avannut tiloja asukkaiden ja yhteisöjen omaehtoiseen toimintaan.

Osallisuutta kaupungin palveluiden suunnitteluun ja päätöksentekoon ei kuitenkaan nykyisin voi kuvitella ilman digitaalista ulottuvuutta. Siksi on tärkeää tunnistaa, että osallistuminen digialustoilla edellyttää riittäviä taitoja ja soveltuvia laitteita, eikä kaikilla asukkailla ole niitä käytettävissä. Kaupungin tarjoamat digituen palvelut toimipisteissä ja etädigituen muodossa mahdollistavat sen, että osallistumisen esteitä saadaan madallettua.

Koronapandemia on näkynyt myös kaupungin osallisuustyössä. Asukkaiden kanssa tehtävään vuorovaikutukseen on syntynyt runsaasti erilaisia digitaalisia tapoja, ja rajoituksia mukaillen myös hybriditilaisuuksia.

Osallistuvan budjetoinnin OmaStadi -ehdotusten lukumääriä vuonna 2020. Liikunta ja ulkoilu 203, puistot ja luonto 83, yhteisöllisyys 72, rakennettu ympäristö 40, kulttuuri 37, terveys ja hyvinvointi 34, ekologisuus 26, oppiminen ja osaaminen 24.
Osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-ehdotukset vuonna 2020

Onnistumiset

  • Osallistuvan budjetoinnin äänestysprosentti kahdeksan prosenttia ensimmäisellä kierroksella vuonna 2019 on kansainvälisesti hyvää tasoa.

Kehityskohteet

  • Osallisuuden toteuttamisessa tulee huolehtia kansalaisten yhdenvertaisuudesta ja osallistumiskanavien saavutettavuudesta kaikille.

Teemaan liittyviä kaupunkitasoisia ohjelmia ja julkaisuja