Strategiakausi 2017–2021

Strategiakaudella kestävän kasvun turvaamisessa on tapahtunut hyvää tavoitteen mukaista kehitystä kaupunkirakenteen ja asumisen kehittämisessä. Kehityskohtia ovat keskustan ja asuinalueiden elinvoimaisuuden kehitys sekä päästövähennysohjelman suuremmat kokonaisuudet.

Uudistuvissa palveluissa on tapahtunut edistystä peruspalvelujen asiakaslähtöisyydessä, esimerkkeinä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lähipalvelujen opinpolku, ikääntyneiden kotiin vietävät ja kotona asumista tukevat palvelut sekä liikkumisen edistäminen.

Myös digitalisaatio on edennyt kiihtyvällä tahdilla. Haasteita ovat aiheuttaneet hyvinvointierojen kasvu ja koronapandemian vaikutukset hyvinvointiin ja palveluvajeeseen.

Vastuullisessa taloudenpidossa valtuustokauden alku eteni tuottavuustavoitetta lukuun ottamatta suunnitellusti. Koronakriisin vaikutus tilanteeseen muuttaa mahdollisuuksia onnistua talouden tavoitteissa ja lainakanta on kasvussa.

Strategiakauden 217-2021 tavoitteet, kestävän kasvun turvaaminen, uudistuvat palvelut ja vastuullinen taloudenpito
Helsingin kestävän kehityksen raportissa 2019 todettiin, että Helsingin 2017–2021 kaupunkistrategian tavoitteet linkittyvät moniin SDG-tavoitteisiin.

Kestävää kehitystä edistetty kärkihankkeiden kautta

Strategiakaudella kestävän kehityksen teemoja on edistetty perustoiminnan kehittämisen lisäksi erityisesti strategian kärkihankkeiden kautta. Strategiakaudella on ollut seitsemän kärkihanketta: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisrakenne, Mukana-ohjelma, liikkumisohjelma, merellinen strategia, maapolitiikka, toimitilastrategia, kävelykeskusta ja maanalainen kokoojakatu.

Kärkihankkeiden merkittävimpiä onnistumisia ovat olleet, että kaupunkiyhteinen tekeminen merellisyyden, liikkumisen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä on kasvanut ja vahvistunut. Ilmastopolitiikan tärkeyttä on nostettu kaupunkitasolla Hiilineutraali Helsinki 3035 -ohjelman toteuttamisen kautta ja katsetta on saatu käännettyä kohti isoja päästövähennyksiä.

Kärkihankkeista opittiin strategiakaudella, että hankkeissa olisi hyvä keskittyä pienempään määrään entistä vaikuttavampia toimenpiteitä. Myös valittujen strategisten toimenpidekokonaisuuksien resursointiin, suunnitteluun ja hankkeiden keskinäiseen koordinointiin tulee kiinnittää riittävästi huomiota jo aikaisessa vaiheessa näistä päätettäessä.

Myös SDG-tavoitteiden ja kestävyysnäkökulman tulisi kytkeytyä kokonaisvaltaisemmin strategiaan ja toiminnan suunnitteluun. Vaikka strategiakauden aikana SDG-tavoitteiden rooli ole kokonaisuutena juuri muuttunut tai kasvanut, niin yksittäisten ohjelmien ja aloitteiden tasolla SDG-viitekehyksen merkityksen kasvu on havaittavissa ja monissa strategiakauden aikana syntyneissä ohjelmissa tai tiekartoissa on vahvempia viittauksia kestävään kehitykseen.