Vastuulliset hankinnat ja kiertotalous

Vastuullisilla hankinnoilla vähennetään ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia ja edistetään positiivisia vaikutuksia. Kaupunki pystyy myös tukemaan vastuullisten markkinoiden syntymistä toimimalla suunnannäyttäjänä energia- ja materiaalitehokkaiden sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä edistävien uusien ratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa.
SDG-tavoite 12: Kestävää kuluttamista
SDG-tavoite 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
SDG-tavoite 9: Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja

Hankinnoilla mahdollista edistää kestävyyttä laajasti

Helsingin kaupungin hankintojen vuosittainen volyymi on noin neljä miljardia euroa tehden siitä Suomen suurimman julkisia hankintoja tekevän toimijan. Helsinki on sitoutunut ympäristö-, sosiaalisen ja taloudellisen vastuun edistämiseen hankinnoissaan ja Helsingissä toimii laaja vastuullisten hankintojen verkosto.

Kaupungin ympäristöpolitiikan mukaisesti ympäristövaikutusten tarkastelu tulee tehdä kaikissa kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa. Vastuullisten hankintojen edistämistä toteutetaan erityisesti Kaupungin hankintastrategialla, joka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa joulukuussa 2020.

Uudessa hankintastrategiassa Helsinki painottaa voimakkaammin hankintojen vastuullisuutta ja vaikuttavuutta. Strategian kolme pääteemaa ovat toimivat markkinat ja innovaatioiden edistäminen, vaikuttavuus ja vastuullisuus sekä hankintojen johtaminen ja hankintataidot.

Vaikka Helsinki on ylätasolla hyvin sitoutunut vastuullisten hankintojen edistämiseen, niin työtä tavoitteiden jalkautuksessa on edelleen tehtävänä. Haasteena on ollut vastuullisuuskriteerien systemaattinen kytkeminen hankintaprosesseihin, joka vaatisi hankintojen parempaa johtamista, koulutusta ja tietoisuuden lisäämistä.

Lisäksi seurantaa ja vaikutustenarviointia tulisi kehittää. Hankintojen valmistelua helpottamaan luotiin vuonna 2020 kaupungin yhteinen kriteeripankki, johon kerätään onnistuneita esimerkkejä hankinnoissa hyödynnetyistä vastuullisuuskriteereistä.

Helsinki panostaa vähähiilisiin hankintoihin

Erityisesti kehitettävää on vielä globaalin vastuun ja ihmisoikeuksien huomioimisessa sekä kiertotalouden ja luontopohjaisten ratkaisujen edistämisessä. Ympäristö- ja ilmastonäkökulmien huomioimisessa on päästy paremmin eteenpäin samoin hankinnoilla työllistämisessä.

Helsinki on pureutunut ilmastovaikutusten huomioimiseen kaupungin erilaisissa hankinnoissa kuusivuotisen Canemure-hankkeen voimin. Hiilijalanjälkilaskennan hyödyntämisellä tavoitellaan ilmastovaikutusten entistä parempaa huomioimista hankinnoissa. Hankkeessa on viety päästövähennystoimenpiteitä käytäntöön ja tehty kehittämistyötä muun muassa talo- ja infrarakentamisessa, ruoka-, tekstiili- ja ICT-hankinnoissa.

Vuonna 2020 Helsinki allekirjoitti myös Päästöttömien työmaiden ja Haitallisten aineiden vähentäminen varhaiskasvatuksen hankinnoissa Green deal -sopimukset. Green deal on vapaaehtoinen sopimus valtion ja julkisen sektorin tai elinkeinoelämän välillä päästöjen ja haitallisten aineiden vähentämiseksi.

Kiertotalous edennyt hitaasti

Helsingissä on tunnistettu kierto- ja jakamistalouden merkitys suurten kestävyyshaasteiden ratkaisussa. Kaupunkilaisten ja yritysten luomat jakamistalouden uudet toimintamallit monimuotoistavat kaupunkia yhteisöllisesti ja taloudellisesti.

Kaupunki on laatinut kierto- ja jakamistalouden tiekartan, jonka aikajänne ja tavoitteet ulottuvat Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman mukaisesti vuoteen 2035. Työ on Helsingissä vasta alussa ja tiekartan toteuttaminen edellyttää lisäresursseja muun muassa toimenpiteiden jalkauttamiseen ja seurantaan, henkilöstön kouluttamiseen, selvityksiin sekä erilaisiin pilotointeihin.

Vielä tähän mennessä kiertotalouden volyymi ei ole kasvanut kovinkaan suureksi, mutta sen merkityksen odotetaan tulevaisuudessa kasvavan. Kiertotaloutta on pystytty edistämään tähän mennessä lähinnä infrarakentamisessa uusiomateriaalien ja maamassojen hyödyntämisen kautta, joilla on saavutettu myös merkittäviä päästöjen ja kustannusten säästöjä.

Kiertotaloutta edistetään myös kaupungin uuden purkuohjeistuksen myötä ja samalla on selvitetty kaupungin omien kierrätystoimijoiden kapasiteettia ja hyödyntämismahdollisuuksia. Myös kalusteiden kierrätystä ja Tavarat Kiertoon -järjestelmää on kehitetty, mutta siinä on vielä jatkotyötä tehtävänä. Ilmiölähtöisen oppimisen tueksi on kehitetty KIERRE – Kiertotaloudesta tulevaisuustaitoja -malli, jossa yhdistyy luonnonvaratietoisuus, ilmastoymmärrys, muotoilukasvatus ja uutta luova oppiminen.

Onnistumiset

  • Uusi hankintastrategia painottaa vahvasti vastuullisuutta.
  • Ohjeistusta ja yhteistyötä on kehitetty vastuullisten hankintojen edistämiseksi. Canemure-hanke on edistänyt vähähiilisten hankintojen kehittämistä.
  • Kiertotaloutta edistämään on tehty kierto- ja jakamistalouden tiekartta. Kiertotaloutta on lähdetty edistämään monella eri puolella esim. purkuohjeistuksen, koulujen Kierre-kiertotalous opetuksessa konseptin ja kiertotalousklusterin kautta.

Kehityskohteet

  • Kiertotaloutta ja kestäviä hankintoja ei ole pystytty edistämään vielä riittävästi ja monet tavoitteet etenevät liian hitaasti.

Teemaan liittyviä kaupunkitasoisia ohjelmia ja julkaisuja