Vesiekosysteemit

Helsingin vesialueita ovat laajat merialueet sekä makean veden alueet, joihin kuuluvat Vantaanjoki, purot, ojat, lammet ja lähteet. Helsingin 300 saaren muodostama saaristo ulottuu suojaisesta sisäsaaristosta aina avomerelle asti.
SDG-tavoite 14: Vedenalainen elämä
SDG-tavoite 6: Puhdas vesi ja sanitaatio

SDG 6, puhdas vesi ja sanitaatio, on yksi tavoitteista, joka Helsingissä toteutuu suurelta osin. Helsingissä on puhdas juomavesi ja toimiva jätevesihuolto kaikkien saatavilla. Lisäksi jätevedenpuhdistus on huippuluokkaa. SDG 14, vedenalainen elämä, liittyy Helsingissä erityisesti Itämereen, jonka tila on viime vuosikymmeninä parantunut, mutta se on edelleen yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä, joka kärsii erityisesti rehevöitymisestä.

Vesiekosysteemien tila turvattava

Vedenlaatuun ja pienvesien sekä merialueen ekologiseen tilaan vaikuttavat muun muassa ravinteet ja haitalliset aineet, roskaantuminen, vesiliikenne, puhdistetut jätevedet sekä Suomenlahden ulapan tila. Kaupungin vesiensuojelua ohjaavat Itämerihaasteen toimenpideohjelma, pienvesiohjelma, hulevesiohjelma ja tulvaohje.

Rannikkovesien ravinnekuormitus on vähentynyt viime vuosikymmeninä, mutta rannikon ekosysteemi ei ole vielä palautunut entiselleen ja rehevöityminen on myös Helsingin edustan merialueen keskeinen ongelma. Keskeisiä toimia ovat olleet jätevedenpuhdistuksen tekniikan kehittyminen ja puhdistuslaitosten keskittäminen.

Helsingissä sijaitseva Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on pohjoismaiden suurin puhdistamo, jonka puhdistusteho on maailman huippuluokkaa. Viikinmäen puhdistuslaitoksessa puhdistetaan kaikki Helsingin jätevedet ja sen lisäksi Helsingin seudun muiden kuntien jätevesiä eli noin 860 000 asukkaan jätevedet.

Itämeri uhattuna

Ulkoisen kuormituksen vähenemisestä huolimatta fosforin pitoisuudet Helsingin rannikkovesissä ovat kasvaneet 1990-luvun alusta saakka, mikä johtuu etenkin Vantaanjoen laajalta valuma-alueeltaan tuomasta hajakuormituksesta sekä fosforin meren pohjasta peräisin olevasta sisäisestä kuormituksesta. Lisäksi lukuisia haitallisia kemikaaleja sekä mikromuoveja löytyy vesiympäristöistä hälyttävän paljon.

Näistä syistä monet Itämeren ekosysteemit ja elinympäristöt ovat uhattuina. Helsingin merialueen vedenalaista luontoa ei tunneta vielä riittävän hyvin, jotta tärkeät elinympäristöt voitaisiin huomioida suunnittelussa ja merialueen käytössä.

Itämeren tilaa pyritään parantamaan omien toimintojen kehittämisen lisäksi Itämerihaasteen avulla. Itämerihaaste on Helsingin ja Turun kaupunkien verkostoaloite, joka kutsuu organisaatiot vapaaehtoisesti sitoutumaan Itämeren suojeluun ja tekemään oman Itämeri-toimenpideohjelmansa.

Helsingin pienvedet ovat tärkeitä elinympäristöjä ja kulkureittejä erilaisille eliöille sekä virkistyksellisesti arvokkaita kohteita kaupunkilaisille. Pienvesien ekologinen, virkistyksellinen ja maisemallinen arvo on kasvanut huomattavasti ja on tärkeää, että pienvedet huomioidaan paremmin kaupunkisuunnittelussa ja –ekologiassa.

Purojen ja ojien kunnostamiseen luonnontilaisemmiksi onkin panostettu viime vuosina ja parhaimmillaan niihin on saatu kotiutumaan äärimmäisen uhanalainen meritaimen. Lampien tilanne on kuitenkin huonontunut, ja ne ovat rehevöityneitä.

Onnistumiset

  • Itämerihaasteen kautta on strategisesti ja poikkihallinnollisesti kehitetty kaupungin vesiensuojelutoimintaa ja kannustettu muita toimijoita mukaan jo 14 vuotta.
  • Helsingin seudun jätevedenpuhdistus on maailman huippuluokkaa ja kattaa 860 000 asukkaan jätevedet.

Kehityskohteet

  • Hulevesien hallinnassa on kiinnitettävä enemmän huomiota myös merialueen kuormitukseen ja roskaantumiseen, erityisesti mikromuoveihin.
  • Sekaviemäriverkoston saneerausta erillisviemäröinniksi on jatkettava jätevesipäästöjen vähentämiseksi